Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry:n säännöt 

Voimassaolon alku: 09.10.2023

1. § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 

Yhdistyksen nimi on Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki. 

2. § Tarkoitus ja toiminnan laatu 

Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, edistää ja kehittää siirtolapuutarhatoimintaa ja siihen liittyvää vapaa-ajan viettoa sekä valvoa yhdistyksen jäsenten yhteisiä etuja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 

  • vuokraa Tampereen kaupungilta siirtolapuutarha- aluetta ja edelleenvuokraa jäsenilleen voittoa tavoittelematta siirtolapuutarhapalstoja.
  • hoitaa vuokraamaansa aluetta ja siihen liittyviä kiinteistöjä ja laitteita.
  • valvoo ohjein ja katselmuksin, että vuokrasopimuksia ja niihin liittyviä maanomistajan ja yhdistyksen antamia määräyksiä noudatetaan.
  • harjoittaa puutarhanhoitoon ja yhdistystoimintaan liittyvää valistus-, koulutus- ja tiedotustoimintaa, -järjestää kokouksia, talkoita, juhla- ja virkistystilaisuuksia ja muuta harrastustoimintaa jäsenille.
  • valvoo järjestyksen, hyvien tapojen ja viranomaismääräysten ja - ohjeiden noudattamista hallinnoimallaan siirtolapuutarha-alueella. 
  • tekee tarvittaessa esityksiä, aloitteita ja kannanottoja yhteiskunnan eri tahoille.

 Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi 

  • hallita, hankkia ja omistaa osakkeita, osuuksia, kiinteistöjä ja muuta toiminnan kannalta tarpeellista omaisuutta.
  • veloittaa jäsenmaksuja sekä siirtolapuutarhatoiminnan ylläpitoon ja siirtolapuutarha-alueen hoitoon liittyviä maksuja.
  • välittää puutarha-alan tuotteita jäsenilleen voittoa tuottamatta.
  • hankkia varoja keräysten, arpajaisten, myyjäisten yms. avulla ja hankkii tarvittaessa tälle toiminnalle asianmukaisen luvan.
  • pitää jäsenille suunnattua kahvilaa ja vuokrata omistamiaan tiloja voittoa tuottamatta.
  • ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja 

Yhdistys voi olla jäsenenä alueellisissa ja valtakunnallisissa puutarhajärjestöissä. Näihin liittyminen tai näistä eroaminen voidaan tehdä vain yhdistyksen kokouksen päätöksellä.

3. § Jäsenet 

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, perhe-, kannatus- ja kunniajäsenet sekä kunniapuheenjohtaja. Hallituksen on pidettävä rekisteriä yhdistyksen jäsenistä. 

Yhdistyksen varsinainen jäsen on täysi-ikäinen henkilö, joka on saanut Litukan Siirtolapuutarhayhdistyksen palstaan vuokraoikeuden yhdistyksen hallitukselta ja jonka hallitus on hyväksynyt kirjallisesta hakemuksesta yhdistyksen jäseneksi.

Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen täysi-ikäinen perheenjäsen. 

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä siirtolapuutarha-aatetta tukeva henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö. 

Yhdistys voi kutsua kunniajäseneksi yhdistyksen hyväksi toimineen henkilön. Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi erityisen ansiokkaasti toimineen aikaisemman puheenjohtajan. 

Perhe- ja kannatusjäsenet hallitus hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenet kutsuu yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Mikäli perheen yhdellä puolisolla on voimassa oleva vuokrasopimus Siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa, toiselle puolisolle ei myönnetä toista varsinaista jäsenyyttä eikä vuokraoikeutta. Mikäli yhdistyksen jäsen vaihtaa palstansa alueella toiseen palstaan, on aiemmin hallinnassa olleesta palstasta ja sen vuokraoikeudesta luovuttava puolen (1/2) vuoden kuluessa. Toistuva palstan vaihto ei ole sallittua. Jäseneksi ei hyväksytä henkilöä, joka on aiemmin toistuvasti luopunut jäsenyydestä.

4. § Jäsenen eroaminen ja erottaminen 

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Erotessaan jäsen menettää vuokraoikeutensa palstaan ja hänen perhejäsenensä erotetaan yhdistyksestä. 

Hallitus voi erottaa jäsenen kirjallisella erottamisilmoituksella, mikäli 

  • hän on jättänyt vuosittaisen jäsenmaksun tai muut palstakohtaiset maksut maksamatta.
  • on jättänyt hallituksen kirjallisista huomautuksista ja määräyksistä huolimatta täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä ja vuokrasopimuksen allekirjoittamalla sitoutunut.
  • on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.
  • ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä määrättyjä jäsenyyden ehtoja. 

Erotettaessa jäsenelle on annettava mahdollisuus selvityksen antamiseen hallitukselle. Mikäli hallitus ei ole saanut hyväksyttävää selvitystä kuukauden kuluessa erottamisen tiedoksiannosta, erotetun jäsenen on luovuttava palstan vuokraoikeudesta edellä mainitun ajan umpeutumisen jälkeen kuukauden kuluessa. Jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen erottamista seuraavan yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla tästä yhdistyksen hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamisesta. Erotetun tai eronneen jäsenen oikeus toimia palstan vuokraajana päättyy viimeistään kahden (2) kuukauden kuluttua erottamisen/ eroamisen voimaantulosta. Eronneen ja erotetun jäsenen tai kaupanteon yhteydessä palstan aiemman haltijan erääntyneet ja myöhemmin erääntyvät jäsenmaksut sekä jäsensuhteeseen liittyvät muut palstakohtaiset maksut palstan hallinta- ajalta on suoritettava annettuun määräaikaan mennessä yhdistyksen tilille. Jäsenen myytyä mökkinsä ja palstaansa liittyvän vuokraoikeuden erottaa hallitus hänet ja perhejäsenen(-t) yhdistyksestä kaupan päivämäärällä. Kuolinpesän on luovuttava haltuunsa tulleesta vuokraoikeudesta vuoden sisällä haltuunotosta.

 5. § Jäsenmaksut ja muut maksut 

Liittymismaksut ja jäsenmaksut varsinaisille jäsenille, perhejäsenille ja kannatusjäsenille päättää syyskokous. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtaja ovat vapaat jäsenmaksun suorittamisesta. Muut jäsenille kohdistuvat maksut (palstakohtaiset kulutusmaksut, puutarha-alueen hoitoon ja huoltoon liittyvät maksut, yhteisiin palveluihin liittyvät kulutus-ja investointimaksut) vahvistetaan yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous voi päättää erityisestä syystä em. maksujen muutoksista, uudesta maksusta tai maksun poistamisesta.

6. § Hallitus 

Yhdistyksen hallituksen muodostavat yhdistyksen kokouksessa valittavat hallituksen puheenjohtaja ja kuusi (6) hallituksen jäsentä sekä 1- 2 varajäsentä. Puheenjohtajan, hallituksen muiden jäsenten ja varajäsenten tulee olla yhdistyksen varsinaisia tai perhejäseniä. Yhtä palstaa kohden voidaan hallitukseen valita kerrallaan yksi jäsen. 

Valitun hallituksen toimikausi alkaa valintakokousta seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Hallituksen puheenjohtaja voidaan valita uudelleen kolmelle peräkkäiselle kaudelle. Hallituksen varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta, kuitenkin niin, että puolet hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäiset erovuoroiset kolme (3) hallituksen jäsentä valitaan arvalla valintakokouksessa. Erovuoroista ei voida valita seuraavan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hallituksen jäsenten toimikausia ei muutoin rajoiteta. Varajäsenen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. 

Hallitus kokoontuu varajäsenineen. Varajäsenellä on äänioikeus vain hänen osallistuessaan kokoukseen varsinaisen hallituksen jäsenen poissa ollessa. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin. Hallitus valitsee ulkopuoleltaan kirjanpitäjän ja keskuudestaan tai ulkopuoleltaan taloudenhoitajan. Sama henkilö ei voi toimia kirjanpitäjänä ja taloudenhoitajana. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen tulee kokoontua erityisesti ilmoitettua asiaa varten, kun puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on paikalla. Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan kanta. Vaalissa ratkaisee arpa. Hallitus voi tehdä tarvittaessa päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa tai sähköpostikokouksessa edellyttäen, että kaikilla hallituksen jäsenillä on mahdollisuus yhteydenpitoon päätöksenteon aikana. Tehdyt päätökset kirjataan pöytäkirjaan.

7.§ Hallituksen tehtävät 

  • Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnan valvonnasta.
  • Hallitus kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset.
  • Hallitus valmistelee asiat yhdistyksen kokouksen päätettäviksi.
  • Hallitus laatii tilinpäätöksen liitteeksi toimintakertomuksen yhdistyksen kuluneen vuoden toiminnasta.
  • Hallituksen on yhdistyslain sekä yhdistyksen sääntöjen ja päätösten mukaan hoidettava huolellisesti yhdistyksen asioita.
  • Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
  • Hallitus valitsee avukseen tarvittavat luottamushenkilöt ja tekee yhdistyksen kokoukselle esityksen tarvittavista toimihenkilöistä ja perustettavista toimikunnista.
  • Hallituksen tehtävä on edustaa yhdistystä.

8. § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen keskuudestaan nimeämää varsinaista jäsentä yhdessä.

9. § Tilikausi ja tilintarkastajat 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valitaan syyskokouksessa tilikaudeksi kerrallaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisö. Hallituksen tulee antaa tilinpäätösehdotus tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

10. § Kokouskutsut yhdistyksen kokouksiin 

Kokouskutsut yhdistyksen sääntömääräisiin ja ylimääräisiin kokouksiin lähetetään yhdistyksen jäsenille jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen sähköpostitse tai kirjeitse vähintään 10 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa tulee mainita kokouksessa käsiteltävät asiat. 

Kevätkokouskutsun liitteenä on oltava tase ja tuloslaskelma tileittäin sekä vertailu edellisen vuoden vastaaviin lukuihin, sekä tilikauden toimintakertomus. Syyskokouskutsun liitteenä on oltava tulo- ja menoarvio sekä vertailu edellisen vuoden vastaaviin lukuihin.

11. § Yhdistyksen kokoukset 

Yhdistyksellä on vuosittain kaksi kokousta. Kevätkokous pidetään huhti-, toukokuun ja syyskokous loka-, marraskuun aikana.

Varsinaisilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puhe- ja äänioikeus, perhe- ja kannatusjäsenillä vain puheoikeus. Kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajilla on vain puheoikeus, elleivät he samalla ole yhdistyksen varsinaisia jäseniä, jolloin heillä on myös äänioikeus. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Varsinaisen jäsenen äänioikeutta voi käyttää valtakirjalla äänioikeutetun jäsenen perhejäsen. Valtakirjan haltijalla saa olla enintään yksi (1) valtakirja. Valtakirjaedustus on muutoin kielletty. Poikkeustilanteissa, viranomaismääräyksiin ja - ohjeisiin perustuen, hallitus voi päättää laajemmasta valtakirjojen käytöstä.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se ehdotus, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen äänivaltaisen puheenjohtajan ääni, muuten arpa. Henkilövaalissa ratkaisee arpa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii kokousta ilmoitetun asian käsittelyä varten. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle kevätkokoukseen 28. helmikuuta ja syyskokoukseen 31. elokuuta mennessä. Tällöin hallitus on velvollinen ottamaan asian kokouksen esityslistalle. Kokoukseen tuotuun asiaan tulee liittyä yhdistyksen hallituksen lausunto.

12. § Yhdistyksen varsinainen kevätkokous 

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri (t), kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

13. § Yhdistyksen varsinainen syyskokous 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri (t), kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan tulevan kauden toimintasuunnitelma
  6. Päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle, vahvistetaan muut maksut
  7. Päätetään hallituksen jäsenille ja muille toimihenkilöille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista.
  8. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle tilikaudelle
  9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja sääntöjen 6.§: n määräämällä tavalla
  10. Valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet sääntöjen 6.§: n määräämällä tavalla
  11. Päätetään tarvittavat toimikunnat ja toimihenkilöt
  12. Valitaan tilintarkastajat sääntöjen 9.§: n määräämällä tavalla
  13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

14. § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. Yhdistyksen tultua lakkautetuksi käytetään sen varat samalla tavalla.