Historia

Johdanto

Nykymuotoisen siirtolapuutarhatoiminnan katsotaan alkaneen 1800-luvun lopulla Saksassa. Toimnnan ajatuksena oli saada kaupungin vähävaraisille lapsille mahdollisuus terveelliseen kesänviettoon.

Nykyaikainen siirtolapuutarha on monipuolinen vapaa-ajanviettopaikka, jossa taajamassa tai sen läheisyydessä voidaan ekologisella tavalla toteuttaa mökkeilyä ja puutarhaviljelyä.

Suomeen siirtolapuutarha-aate tuli 1900-luvun alussa. Helsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin siirtolapuutarhan perustamisesta 1902. Hanke kuitenkin raukesi. Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpään niemelle 1916. Puutarha toimii edelleen Niihaman alueella.

Litukan puutarha-alueen historiaa

Viime vuosisadan alkuvuosista lähtien oli Tampereella Litukan torpan mailla toiminut Tampereen lastensuojelulautakunnan alainen koululaisten kasvitarha.
Alueella toimi johtajana opettaja Otto Sillantie. Hänessä heräsi ajatus saada alueelta lisämaata perheviljelmiä varten. Tampereen kaupunki vuokrasikin 1,5 hehtaarin maapalan, joka jaettiin 52 palstaan. Palstojen vuokraus alkoi 23.09.1922.

Palstoista riitti kysyntää ja viljelijät hyväksyttiin lähinnä sosiaalisilla perusteilla. Parin vuoden kuluttua havaittiin tarpeelliseksi siirtyä yhdistysmuotoiseen toimintaan ja perustettiin alueen hoitokunta 19.10.1924.

Tästä lähtien yhdistys oli toisena osapuolena asioitaessa vuokraisännän - Tampereen kaupungin kanssa.

1930-luvulla yhdistys liittyi vastaperustettuun Suomen siirtolapuutarhaliittoon. Nykyisen nimensä - Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry - yhdistys sai vuonna 1944.

Viljely 

Alueen viljelijä saa palstallaan viljellä yleisesti sallittuja kasveja.. Luonnonpuiden istutus on kuitenkin kiellettyä.

Alkuaikoina pääpaino oli hyötykasvien viljelyllä. Tarvittiin ruoan jatketta. Viime vuosina on pääpaino siirtynyt koristekasveihin, samalla kun palstasta on tullut enemmän vapaa-ajan viettopaikka.

Alueelle on järjestetty vartiointi, johon on velvollinen vuorollaan osallistumaan jokainen alueen viljelijä.

Yhdistyksen omistamat rakennukset

Uusi yhdistyksen jäsen joutuu liittyessään maksamaan pienehkön summan pääomakorvauksena yhdistyksen omistamista rakennuksista. Litukan siirtolapuutarhayhdistyksessä havaittiin jo hyvin varhain epäkohdaksi oman kokoustilan puuttuminen.

Jo 1943 aluelaajennuksen yhteydessä oli keskustelua kerhotalon rakentamisesta. Sodan ja sen jälkeisen pula-ajan vuoksi hanke kuitenkin lykkääntyi. Vihdoin 26.07.1950 pidetyssä kokouksessa päätettiin rakennus tehdä. Työt aloitettiin pienehköjen lahjoitusten, saadun testamentin, sekä kaupungin lainan turvin.

Kunnianhimoinen rakennusprojekti vaati kuitenkin paljon. Rohkean teon tekivät silloiset hallitusten jäsenet mennessään omavelkaiseen takaukseen noin 1,6 miljoonan silloisen markan lainoista. Lisäksi yhdistyksen jäsenet tekivät noin 13 000 tuntia talkotyötä. Lopullisesti kerhotalo valmistui vuonna 1953.

Litukan uusi vuokrasopimus solmittiin 1992. Samassa yhteydessä sovittiin, että ryhdytään neuvottelemaan Kaupin puolelle tulevan huoltorakennuksen rakentamisesta.
Vuonna 1995 päästiinkin sopimukseen kaupungin tuesta hankkeelle. Rakennusmontun ja kunnallistekniikan kustannuksista vastasi kaupunki. Kaikki muut työt tehtiin kaupungin takaamalla lainalla ja talkootyönä. Täten yhdistys sai käyttöönsä oman saunan takkatupineen.